Toinen terhopipo

Eilen sai viisveekin oman terhopipon päähänsä. Eikö niin, että lapsilla pitää ollakin vähän kasvunvaraa?

- iPostaus

Raakoja tammenterhoja

Tekaisin vihreästä Mambosta virkatun pipon, josta tuli niin elävästi mieleen tammenterhon hattu, että oli pakko lisätä siihen tuo nystyräkin. Toinen pipo on nyt koukulla ja keskimmäinen kuumeisesti odottaa sen valmistumista.

Aiemmin kehumani joululahjat eivät sittenkään olleet valmiit. A) Olin unohtanut (juu, juu!) päätellä ne, B) yksi vaihe oli jäänyt kokonaan virkkaamatta! Eivät siis olleet ihan viimeistelyä vailla valmiit, vaikka niin väitinkin. ;)

- iPostaus

Joulu lähestyy...

...eikä ole vielä kuin yksi paketti viimeistelyä vaille valmis. Siinä onkin uhkana, että viimeistely tuhoaa koko tekeleen tai ainakin muuttaa lahjan kohdetta sopivuussyistä. Kukaan ei onneksi arvaa, millainen toimenpide aihioita odottaa... ;)

Toisaalta olen erittäinkin tyytyväinen lahjatöiden nykytilaan. Olikohan niin, että viime vuonna konttiin ei päätynyt mitään? :)


- iPostaus

Urakointia

Hah! Siitä suivaantuneena urakoin ne isännän sukkasetkin valmiiksi. Vaati päättelyineen ehkä vartin. :)


- iPostaus

Piihhh!

Vielä henki pihisee, vaikka aikaa edellisestä kirjoituksesta on aivan luvattoman paljon. Olen tullut siihen tulokseen, että perheellisellä ja eläimellisellä omakotiasujalla ei juuri ole aikaa käsitöihin eikä varsinkaan niistä raportoimiseen.

Yhtä kaikki, joululahjasesonki painaa päälle ja ajattelin aktivoitua. Pienet villasukat yksivuotiaallemme sain juuri valmiiksi. Niistä oli hyvä aloittaa. Tosin ne tulevat heti käyttöön, eivätkä jää odottelemaan joulupukkia.

Isännän sukat, jotka aloitin joskus alkuvuonna viime joulun lahjalangoists, odottavat yhä valmistumista. Niiden kanssa kävi niin, että auto nielaisi yhden puikon ja työ päätyi hyllylle. Ei silti tarttis kuin yksi kärki enää kavennella... Huomaiskohan kukaan, jos lainaisin puikkoa paksummasta setistä...?

Erilaiset neuletempaukset kutkuttelevat taas mielessä. Niiden jäljittäminen on vain jäänyt ajan puutteen vuoksi. Ota sinä siis ja vinkkaa minulle kaikenlaisista yhteispuuhista! ;)





- iPostaus

Ei ole lahjalapasta kissaan katsominen

Onpahan hippasen aikaa kulunut viimeisimmästä merkinnästä. Puikot eivät ole olleet ihan levossa jos kohta eivät ihan aktiivisessa käytössäkään. Jouluksi sentään sain tehtyä kummitytölle Hello Kitty -lapaset. Onneksi tytön assosiaatio tekemistäni kissankasvoista osui oikeaan hahmoon, sillä rehellisesti sanoen nuo eivät kyllä ihan esikuvaansa muistuta. ;) Lapasten varret ovat samaa mallineuletta kuin noissa hyrrä-lapasissakin, eli pientä palmikkoa.

Lapasten lisäksi joulun aikaan valmistui ihan ensimmäinen calorimetrini. Testasin samalla Lidlin sukkalankaa ja ihan näpsäkkä kapistushan tuosta tuli. Ihan luvatun nopeasti (yhdessä illassa) en saanut tuota valmiiksi, mutta syynä on oman kömpelyyteni lisäksi elämän muut myllerrykset – ihan positiiviset sellaiset. :)

Tälle vuodelle ajattelin panostaa tuohon Project Spectrum 4.:een paremmin kuin viime vuonna kolmanteen. Jos ehdin.

Lapastuskaa

Olisiko jollain viisaammalla antaa neuvoja, kuinka voi tehdä lapaseen
kärkikavennukset, jotka ei ala heti irvistellä? Ekan käyttöpäivän
jälkeen noissa Hyrrälapasissa viheltää tuuli, kun kavennukset
irvistelee. Löysä käsiala, vai muuten vain huono tekniikka?