keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Jotain ihan muuta

Meillä takkaprojekti etenee siihen malliin, että isäntä on suurimman osan työstään tehnyt. Tänään hän palaa lyhyeltä työreissulta ja saa kukkasia kiitokseksi.


lauantai 5. joulukuuta 2009

Lankeemuksia

OSA 1

Reilu viikko sitten jouduin lähtemään lasten kanssa evakkoon seinänpurkutyömaalta. Huvitukset eri ikäisten lasten kanssa päiväsaikaan ovat täällä kovin rajalliset - kun ei sattunut kerhoaikakaan olemaan juuri silloin. Niinpä päätin mennä viimeinkin katsastamaan paikallisen lankapuodin tarjonnan. Kauan olenkin sinnitellyt... ;)

Tarjouksia oli paljon, joskin osa Novitan langoista on normaalihinnaltaan esim. Löytötexissä halvempia. Runsaiden lankalaarien ja - hyllyjen keskellä jouduin muistuttamaan itseäni useaan otteeseen, että olen kotiäiti kotiäidin palkalla, eikä lankaa voi syödä, eikä sillä myöskään remontoida taloa. Päädyin pariin tarjoussettiin.



Nallea sai kympillä kolme. Lienevät jotain vanhaa erää. Vyöte taitaa olla nykyään aika erilainen...



Novitan Tiina-lanka on minulle uusi tuttavuus. Konepestävä 40 asteessa, 40 % puuvillaa, 40 % akryyliä ja 20 % villaa. Työ käy(nee) joutuisasti vitosen puikoilla, jollaiset ostin myös.



Raggegarnin lankoja ostin kahta laatua: punainen on 80 % villaa, 20 % nylonia, harmaa lanka vähän muovisempaa, 60 % villaa, 20 % nylonia ja 20 % akryyliä. Molemmat ovat konepestäviä 30 asteessa ja puikot pun. 3-4 ja harmaassa 3-3,5. Sukkia noista varmasti tulee. Ovat melko karkeita nimittäin. Jännää kyllä, tuo muovisempi tuoksuu enemmän villalle. Liekö syynä erilainen värjäys?

Pikkukaupassa asioinnissa minua miellyttää asiakaspalvelu, joka meidän kylässämme on melko poikkeuksetta huippuluokkaa. Nytkin kauppias tuli pyörällä etuovelle, kun oli ollut lähdössä pankkiin, mutta huomatessaan meidän tulomme tulikin takaisin palvelemaan. Tällaiseen ei monessa isommassa puodissa törmää.

OSA 2

Veronpalautusten myötä rohkaisin itseni eilen Lidlissä ja ostin sieltäkin sukkalankaa. Väriskaalasta tällä kertaa miellyttivät eniten ruskan sävyt ja otin paketin punertavaa sekä toisen ruskeaa.



Punaisesta tuleva kuvio:



Ruskeasta tuleva kuvio:



Saisikohan kerrankin kirjoneulesukat tehtyä... ;)


maanantai 23. marraskuuta 2009

Toinen terhopipo


Eilen sai viisveekin oman terhopipon päähänsä. Eikö niin, että lapsilla pitää ollakin vähän kasvunvaraa?

- iPostaus

perjantai 20. marraskuuta 2009

Raakoja tammenterhoja


Tekaisin vihreästä Mambosta virkatun pipon, josta tuli niin elävästi mieleen tammenterhon hattu, että oli pakko lisätä siihen tuo nystyräkin. Toinen pipo on nyt koukulla ja keskimmäinen kuumeisesti odottaa sen valmistumista.

Aiemmin kehumani joululahjat eivät sittenkään olleet valmiit. A) Olin unohtanut (juu, juu!) päätellä ne, B) yksi vaihe oli jäänyt kokonaan virkkaamatta! Eivät siis olleet ihan viimeistelyä vailla valmiit, vaikka niin väitinkin. ;)

- iPostaus

maanantai 16. marraskuuta 2009

Joulu lähestyy...

...eikä ole vielä kuin yksi paketti viimeistelyä vaille valmis. Siinä onkin uhkana, että viimeistely tuhoaa koko tekeleen tai ainakin muuttaa lahjan kohdetta sopivuussyistä. Kukaan ei onneksi arvaa, millainen toimenpide aihioita odottaa... ;)

Toisaalta olen erittäinkin tyytyväinen lahjatöiden nykytilaan. Olikohan niin, että viime vuonna konttiin ei päätynyt mitään? :)


- iPostaus

lauantai 17. lokakuuta 2009

Urakointia


Hah! Siitä suivaantuneena urakoin ne isännän sukkasetkin valmiiksi. Vaati päättelyineen ehkä vartin. :)


- iPostaus

Piihhh!

Vielä henki pihisee, vaikka aikaa edellisestä kirjoituksesta on aivan luvattoman paljon. Olen tullut siihen tulokseen, että perheellisellä ja eläimellisellä omakotiasujalla ei juuri ole aikaa käsitöihin eikä varsinkaan niistä raportoimiseen.

Yhtä kaikki, joululahjasesonki painaa päälle ja ajattelin aktivoitua. Pienet villasukat yksivuotiaallemme sain juuri valmiiksi. Niistä oli hyvä aloittaa. Tosin ne tulevat heti käyttöön, eivätkä jää odottelemaan joulupukkia.

Isännän sukat, jotka aloitin joskus alkuvuonna viime joulun lahjalangoists, odottavat yhä valmistumista. Niiden kanssa kävi niin, että auto nielaisi yhden puikon ja työ päätyi hyllylle. Ei silti tarttis kuin yksi kärki enää kavennella... Huomaiskohan kukaan, jos lainaisin puikkoa paksummasta setistä...?

Erilaiset neuletempaukset kutkuttelevat taas mielessä. Niiden jäljittäminen on vain jäänyt ajan puutteen vuoksi. Ota sinä siis ja vinkkaa minulle kaikenlaisista yhteispuuhista! ;)





- iPostaus

tiistai 24. helmikuuta 2009

Ei ole lahjalapasta kissaan katsominen

Onpahan hippasen aikaa kulunut viimeisimmästä merkinnästä. Puikot eivät ole olleet ihan levossa jos kohta eivät ihan aktiivisessa käytössäkään. Jouluksi sentään sain tehtyä kummitytölle Hello Kitty -lapaset. Onneksi tytön assosiaatio tekemistäni kissankasvoista osui oikeaan hahmoon, sillä rehellisesti sanoen nuo eivät kyllä ihan esikuvaansa muistuta. ;) Lapasten varret ovat samaa mallineuletta kuin noissa hyrrä-lapasissakin, eli pientä palmikkoa.

Lapasten lisäksi joulun aikaan valmistui ihan ensimmäinen calorimetrini. Testasin samalla Lidlin sukkalankaa ja ihan näpsäkkä kapistushan tuosta tuli. Ihan luvatun nopeasti (yhdessä illassa) en saanut tuota valmiiksi, mutta syynä on oman kömpelyyteni lisäksi elämän muut myllerrykset – ihan positiiviset sellaiset. :)

Tälle vuodelle ajattelin panostaa tuohon Project Spectrum 4.:een paremmin kuin viime vuonna kolmanteen. Jos ehdin.