Hihoja

Mieheni sisko tuli täysi-ikäiseksi tänä kesäisenä päivänä. Kuoressa annettavan lahjan lisäksi halusin viedä myös jonkin itse tehdyn lahjan, kuten tavakseni on tullut. Mutta olipa vaikea keksiä, mitä nuorelle kaunottarelle voisi tehdä! Päädyin lopulta kesäboleroon, jonka tekemiseen apua sain FB:n ompeluryhmän kaavakonkareilta. Emmin alkuperäinen ohje löytyy täältä: http://tuituijakotikolo.blogspot.fi/2013/05/yleellista.html.

Kevyiden trikoiden valikoimani on melko suppea, mutta eniten oikean näköinen ja tarpeeksi riittävä kangas oli lopulta tummansininen köysitrikoo.

Vähän jännitti, tuliko hihoista liian kireät, mutta onneksi muistin ihan oikein, että omat käteni ovat kuin ovatkin vankempaa tekoa kuin kälyni omat. ;)

Tässä kaavassa on erikseen hihat ja "helmaa" kiertävä kaitale. Mukavan rento kesäpaitanen moneen menoon. Päätin, että näitä on tehtävä lisää!

Tänään sitten juhliin lähtiessämme huomasin, ettei tulevalle eskarilaiselle ollut hamosen kanssa sopivaa paitaa. Isäntä oli juuri lähtenyt käymään pankkiautomaatilla ja pyytänyt laittamaan itsemme lähtökuntoon takaisintuloonsa mennessä. Mainittakoon, että arvioitu palaamishetki olisi noin kymmenen minuutin kuluttua auton startista.

Tunnetusti olen aikaoptimismiin taipuvaista ihmislaatua. Näinpä siis potkaisin sisäkengät jalastani, otin muutaman harppauksen portaissa yläkertaan ja surautin tyttärelle mekkoon sopivat hihat. Aikaa meille jäi vielä sen verran, että ehdimme hyvin ottaa kuvat "pysäkillä" pihan laidalla.

Yhdestä kappaleesta surautettu hihatin on aika napakkaa trikoota, mutta toimi silti vallan mainiosti ja tyttökin tykkäsi.

Itseäni vaivaa krooninen päällyspaitojen puute, joten illalla ennen lasten nukuttamista olin pakotettu tekemään vielä yhden boleron itselleni. Tähän käytetty kangas oli toinen vaihtoehto tuohon lahjaboleroon, muttei olisi riittänyt siihen malliin. Niinpä tein siitä itselleni tuon kahden sauman version.

Kangas on laskeutuvaa ja mukavan tuntuista. Leikkasin sen väärään langansuuntaan, mutta kaksisuuntaisen jouston vuoksi en paljon piittaa langansuunnista.

Tilauslistalla on nyt sitten tällaiset batmanbolerot koko tyttösakille. Eskarilainen mainitsi iltarukouksessaan, että voisipa äidistä tulla muotisuunnittelija. Jep. Näillä näytöillä! :D

Omien kullannuppujen muotisuunnittelijana häärään kyllä mielelläni ja teen vaikka miten paljon hihoja – vielä kun kelpaa. <3


--

Ps. Pahoittelen oikeasti kuvien heikkoa laatua. Ne on ensin räpsätty puhelimella, sitten todettu, että puhelimen blogger-sovellus ei niitä suostu julkaisemaan ja ne on lähetetty sähköpostiin, josta ne on tallennettu padille ja sitten liitetty tekstiin. Vähäisetkin laadun rippeet siinä matkalla karisevat.

Lisäksi harmittelen, että padin blogger-sovellus tekee jotain jännää kuville ja ne tulevat teksteihin kaaaamean leveinä. Yritän saada joskus otettua aikaa ja tehtyä muokkauksia ihan oikealla tietokoneella. Siihen saakka koittakaa kestää marginaaleihin sukeltavia kuvia.

Sikanopee!

Teki mieli koittaa nopeaa lepakkohihatyylistä paitaa, muttei löytynyt kangasta, jossa olisi voinut jättää taitteen olkapäille. Tai kaipa niin voisi tehdä miltei mikä kankaan kanssa tahansa, mutten liiemmin kannata ajatusta selkäpuolen ylösalaisin olevista kuvioista.

Kaivelin kaapin kätköistä Orneuleen T-paitaneulosta ja sinisenä löytyi paidankorkuinen kappale. Tyttö makaamaan kankaan päälle ja leikkasin ensin etukappaleen. Takakappaleen apinoin sitten etukappaleesta. Neljä saumaa (jos olisi ollut taitteelta, saumoja olisi ollut vain kaksi) saumurilla ja tällainen tuli:



Helma ja pääntie rullaavat jo kivasti, hihansuut toivottavasti alkavat rullaamaan pesun jälkeen.



Ikävä kyllä tästä ei tullut tytön lempparia, mutta tämä tyttö vaatii muutenkin totuttelua uudenlaisiin vaatekappaleisiin.


- Puhelinposti

Elpymistä

Minä olen päivittänyt näköjään blogiani tasan yhtä kauan sitten kuin nuorin siskontyttäreni on ollut olemassa tässä maailmassa! Mihin se aika vierii? (Molemmissa tapauksissa.)

Ihan laakereillaan tässä ei ole tullut maattua, vaan elämässä on tapahtunut yhtä  jos toista. Kevät täyttyi pääsykokeista niin minun kuin puolisoni kohdalla. Molemmat pääsimme kouluihin, joihin olimme halunneet, minä kahteenkin, joista valitsin sen, joka on helpompi yhdistää työnteon kanssa. Minusta tulee isona(?) puutarhuri. Toinen vaihtoehto olisi ollut vaatetusompelija, mutta tässä elämäntilanteessa, kun mies on siirtymässä työelämästä opiskelijaksi vähän pidemmäksi aikaa, en pitänyt sitä vaihtoehtona. Harrastellaan siis edelleen tuota ompelupuolta ja kuokitaan isänmaata ammatikseen.

Elämänmuutosten myötä myös talomme on myynnissä. Luopuminen on tuskaa, mutta samalla se on alku uudelle vaiheelle elämässä. Se, minne päädymme tarkalleen, on yhä arvoitus, mutta suuntana tulee olemaan Pirkanmaan pääkaupunki Tampere. Siellä nuo opinahjommekin sijaitsevat.

Kaiken myllerryksen keskellä mielenlepuutusta on tarjonnut ompelukoneen ja saumurin – kyllä, olen sellaisen hankkinut!! – tasainen surina. Tai oikeastaan epätasainen. Ompeluinnostukseni on kestänyt hiukan yli vuoden ja Husqvarnani alkaa olla huollon tarpeessa. Kun vain malttaisin sen huoltoon heivata...

Edellisen kerran ompelukseni ovat tässä blogissa olleet esillä helmikuussa, mutta ompeleminen ei toki ole mihinkään loppunut. Minulla on tapana leikkoa kerralla useampi vaatekappale ompelua odottamaan ja samalla liitän niihin pienen lapun, jossa lukee kaava ja kokonumero, että muistan, mitä leikotuista kappaleista on tarkoitus tulla. Nuo lappuset isken sitten neulatyynyyni kiinni, kun ryhdyn ompelemaan. Siinä ne nököttävät siihen asti, että saan vaatekappaleen blgogattua. Neulatyynyni on tällähetkellä aika hankala käyttöliittymältään, koska se on noiden mainitsemieni pikkulappusten peitossa. Aletaas siis tekemään tiliä!

Talvella tartuin Eurokankaan palalaarista löytämääni pöllökankaaseen. Tarkoitus oli tehdä siitä kuopukselle mekko ja siskontytölle paita. Ne tein. Valitan kuvien laatua. Talvella tarttis varmaan kikkailla vähän enemmän...

Pöllömekko
Kaava: OB 3/2012 Robots muokattuna
Koko:  86 cm:stä suurennettu n. 98cm
Kangas: Eurokangas
Muuta: helmaa jatkettu mekkomittaan ja -leveyteen,
hihoja pidennetty.

Pöllöpaita
Kaava: OB 3/2012 Robots muokattuna
Koko:  86 cm
Kangas: Eurokangas
Muuta: Kankaan vähyyden vuoksi helmaan jatke pallotrikoosta.
Samaa trikoota pääntiellä ja hihansuissa. Hihoja muokattu lievään puhviin.

Niin ikään talvella valmistui tämä bolero sydäntrikoosta viisivuotiaallemme. Tai tuolloin hän oli 4,5 vuotta. Apuna käytin tuttuakin tutumpaa Princess-kaavaa (OB 4/2012), mutta pätkäisin helman korkealta, halkaisin etukappaleen, kanttasin ympäriinsä ja lisäsin nepit. Kanttina joustokanttinauhaa.

Sydänbolero
Kaava: Princess-tunika, OB 4/2012
Kangas: paikallinen, joustokantti Sampsukka
Muuta: Muutokset lueteltu yllä

Tähän väliin kevennyksenä esikoisen Zhu-Zhu:n mekko. Rusetti on tytön oma pinni, mutta mätsää aika hyvin, vai mitä? Matsku on joku hameenhelma äidiltä, käänne valmiina, helmaan "rullapäärme" ompelukoneella. Edessä vatsapuolella pätkä kuminauhaa. Very simple.

Ottobren ilmaiskaavalla tein 3-vuotiaallemme kevät-/kesähatun ja samaisesta kankaasta hänelle ja isosiskolle (5 v.) kesämekkoset. Mekko on tehty OB:n Robots-kaavaa hyödyntäen, hihoja ja helmaa jatkaen. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Robotsilla on tehty myös ihan tavallinen t-paita samaiselle tytölle. Onpa muuten tyttö kasvanut puolessa vuodessa...

Sienimekko ja -hattu
Kaava: Hattu Ottobre, ilmaiskaava
Mekko OB 3/2012 Robots
Koko: Hattu 50 cm (reilu koko!)
Mekko 86 cm:stä suurennettu n. 98 cm ja 110 cm
Kangas: Eurokangas
Muuta: Mekkoja tehty sekä 3- että 5-vuotiaalle.

Helmassa sieninauhaa pätkä

Saumanvara-facebookryhmässä järjestetään aika-ajoin tempauksia, joissa perjantai-iltana, yleensä klo 21-23 joukko ompeluhörhöjä ompelee jollakin tietyllä aiheella jotakin. Osallistuin huhtikuussa(?) tempaukseen ensimmäisen kerran ja silloin ajatuksena oli, että osallistujat tilaavat Ikasyriltä ylläripaketin edulliseen hintaan ja saavat avata sen vasta perjantaiaamuna. Paketista tuli esiin ihanan pehmoista kirahvia vihreässä sävyssä. Ajattelin ensin kaikenlaista yhdistämistä, mutta päädyin lopulta ihan yksinkertaiseen hihattomaan toppiin 9-vuotiaalle. Kaavana on Tropical Mix OB 3/2012 numerosta, koko 134 cm. Tietenkään en löytänyt joustonauhaa rypytyksiin, kun kappaleet oli leikattu, joten tein rypytykset aikaa vievällä tavalla lankoja kiskomalla. Ihan ei mennyt nappiin, mutta tyttö tykkää. Yllätysmomenttina oli tuolla kertaa ruskea, joten siksi tikkaukset on tehty ruskealla.

Kirahvitoppi

Kaava: Tropical Mix, OB 3/2012, ilman kaulusröyhelöä

Koko: 134 cm

Kangas: Ikasyr

Parasta tempauksessa oli rajallinen aika. Pysyin annetuissa puitteissa, vaikkakin hiukan kiire meinasi tulla. Silti oli jotenkin vapauttavaa, kun piti vain tehdä nopeasti päätös, mitä teen ja ryhtyä heti hommiin. Usein minulla menee aikaa ihan turhaan jahkailuun ja lopulta päädyn joko helpoimpaan tai ensimmäisenä keksimääni ratkaisuun joka tapauksessa.

Samalla kaavalla tein myös samalle tytölle pallotopin, johon hän oli itse valinnut kankaan ajatuksella: "Tästä mulle jotain."

Pallotoppi

Kaava: Tropical Mix, OB 3/2012, ilman kaulusröyhelöä

Koko: 134 cm

Kangas: Eurokangas

Muuta: Rintarypytys meni keturalleen, joten paikkasin 

tilanteen laskoksella ja napilla. 

Note to self: Älä venytä rypytystä, kun tikkaat käännettä!

Tämän pilkullisen kanssa samaan aikaan leikkelin velourhupparin 5-vuotiaallemme. Tarkoitus oli tuhota kaapista jo kauan sitten ostamani turkoosi ja pinkki velour. Niistä tuli myös housut sekä viisi- että kolmevuotiaalle ja jälkimmäiselle liivihamekin. Palataan niihin tuonnempana. Tässä tämä huppari.

Velourhuppari
Kaava: OB 4/2012 Funny Fox
Koko: 104 cm
Kangas: Velour Sampsukasta,
sydäntrikoo, vetskari ja resori paikallisesta.
Muuta: Hiharesorit pitkät kasvunvaran vuoksi,
huppu ommeltu pussiin, joten vetskarin päät jää piloon.

Meinattiin ottaa poseerauskuvia, niin alkoi sataa. Höh.

 Vähän olisi saanut olla pidempi helma tuolle 106 senttiselle, mutta menee näinkin. Ihan hirveästi ei ole vielä käytetty, kun on ollut niin hellettä, mutta ehkä nyt raikastumisen myötä tämäkin tulee käyttöön. Hiharesorit oli muuten ensimmäiset saumurilla surautetut saumat. :)

Liivihameen kanssa meinasi aluksi käydä köpelösti. Ompelin alavaran ihan vinksin vonksin, eli väärät olkasaumat yhteen. Kyllä, sekin on mahdollista. Noh korjauksien jälkeen päästiin voittoon ja kolmevee sai mekkonsa.

Mekon etukappale on pinkki ja takaa turkoosi. Takakappale on tarkoituksella pidempi eikä ihan noin vino kuin kuva antaa ymmärtää. Alavara on samaa sydäntrikoota kuin niin monessa muussa tuotoksessa tässä postauksessa. Ja vieläkin sitä on jäljellä... Mekon rintaan applikoin elämäni ensimmäisen applikaation. Leikkasin tuosta sydäntrikoosta sydämen ja iskin sen tuohon etumukseen. Tikki ei ohjautunut ihan täydellisesti, joten tarjolla ei ole nyt lähempiä kuvia applikaatiosta.

Velourliivari
Kaava: Oma
Kangas: Sampsukka ja paikallinen

Pienimpien tyttöjen hoitovuosi päättyi kesäkuussa, kun isäntä jäi lomalle. Hoitajan kesämuistamiseen ompelin ohelle buffy-tyyppisen huivin EK:n lirusta raitatrikoosta. Rouva Pääkky saa esitellä tässä tuotoksen.

Lörppähuivi

Pantahuivi sivulta (näyttää paremmalta, jos pukijalla on hiukset)

Pantana edestä

Voi laittaa myös kaulaan.

Viiman yllättäessä taipuu kypärämyssyksi.

 Vähän tuo taitaa olla tämän kesän helteillä turhan paksu, kun on kaksinkertaista kangasta, mutta ehkä käyttöä tulee ainakin syksymmällä.

Esikoiselle tein kauan marinoimastani kärpässienikankaasta topin. Ihan saksin mielivaltaisesti ja reunustin joustokantilla. No hiukan mittasin rinnanympärystä ja olkaimen mittaa. Siitä huolimatta olkaimia sai kääntää pari senttiä lyhemmiksi.

Sienitoppi
Koko: noin 134 cm
Kangas: Sampsukka

Saumanvara-ryhmän aktiivien kautta syntynyt Kesämies Kekkonen on jo hyvän aikaa odotellut pääsyään vaatteeksi. Hullaannuksissani ostin sitä kolme metriä(!), joten siitä piisaa moneen juttuun. Ihan alkuun tein siitä miehelle T-paidan. On muuten ensimmäinen laatuaan tekemäni miesten lyhythihainen!

Kekkispaita miehelle
Kaava: Joka tyypin kaavakirja, miesten T-paita
Koko: XL, kavennettu valmiina sivuista n. 3 cm
Kangas: Leena Renko / Käpynen, Kesämies Kekkonen

Näin se Kekkis virnuilee...

Sitten olen ommellut jotain sellaista, mitä en vielä esittele, mutta jahka löytävät omistajansa, niin sitten. ;) Paljon on myös mahdollista, että jotain on unohtunut. Näin pitkä bloggausväli pitäisi lailla kieltää. Lisäilen unohtuneita blogiin, kunhan muistuvat mieleen.

Nyt jatkan elpymistä lomailemalla ja toivotan hehkeää heinäkuuta kaikille blogin lukijoille! Jättäkäähän merkkejä itsestänne. Huomaathan, ettei sinun tarvitse olla blogger-tunnuksen omistaja voidaksesi kommentoida... ;)

Ensimmäinen kokeilu

Joskus monta kuukautta sitten tekemäni tissis, eli Me&I-tunikasta apinoitu Tissitunika (tissit sille, jolla ei ole, vähemmän sille, jolla on liikaa) lannisti minut itselle ompelemisen suhteen. Ihanat Facebookin ompeluryhmäläiset kuitenkin kannustivat kokeilemaan Ottobre Woman Creative Workshop -kaavaa ja sen tein.

Tuli tällainen.

Kukkakuupaita
Kangas: Eurokankaan palatrikoo
Kaava: OB CWS Woman, koko 38
Muutokset:  Kaikki reunat vain käännetty

Tästä tuli kerralla sopiva! Olen aivan ymmyrkäisenä. Oikeastihan pääntie ja hihansuut kuuluisi huolitella kaitaleella, mutta ei kai kaikkeen nyt ensimmäisellä kerralla pysty. Hihat tuntuvat pesussa hieman lyhenneen, joten niihin seuraavalla kerralla reilusti pituutta lisää (tai se huolittelu) tai sitten reilusti vähemmän. Joustavammasta kankaasta tehden, voi saumanvaroja vähän kaventaa, mutta mikään väljä tämä ei ole nytkään. Tästä tuli kyllä heti mun lempikaava!

Pöllömpi paita

Päivänä muutamana otin ja leikkelin vähän tekemistä pinoon. Pino ei ole vielä ihan täysin huvennut, mutta jotain valmistakin jo tuli.

Tokaluokkalainen, joka käyttää oikeasti vaatekokoa 128, sai jälleen 134 koon kaavalla tehdyn Roundabout-paidan. Kankaana on paikallisesta kangaskaupasta ostettu pöllötrikoo. Muutoksia kaavaan tein sen verran, että kaula-aukkoa vähän pienensin alkuperäisestä. Tosin huolittelin sen sitten kääntämällä, joten voi olla, että on aika alkuperäisissä mitoissaan kuitenkin. Lisäksi unohdin vahingossa saumanvarat hihan pyöriöiltä, joten niihin tuli tahaton laajennus.

Olen ryhtynyt käyttämään aika paljon tätä taso-ommelta reunojen kääntämisessä. Nyt kuvista jäin katsomaan, että onko hiukan jäänyt harvaksi tuo ommel, vai näyttääkö vain siltä. Ennen ompelua tein nimittäin monenmoista säätöoperaatiota alalangalle, koskapa tällä hetkellä ylälangankiristyksen täytyy olla kaikkein löysimmällä, jottei alalanka kiskoudu kankaan yläpuolelle ja että nämä jousto-ompeleet näyttävät yhtään oikeilta. Kuitenkin alalankaa kiristämällä (ja tietysti samalla ylälankaa myös) ilmeni niin paljon muita ongelmia, että päätin palata alkuperäisiin asetuksiin. Kai. Eihän tuossa alalangan säätöruuvissa mitään asteikkoa ole, joten se ehkä on samassa asennossa kuin aloittaessanikin.

Leikkelin itselleni myös peruspaidan kauan sitten EK:n paloista ostamastani trikoosta. Paita on vielä ompelematta ja täten kaava kokematta, mutta kangasta jäi pipon kokoinen pala yli, joten tein sitten sen ensin.

Ahkera mallimme Naturelli-Elli on taas kaikessa suopeudessaan kuvassa, mutta keskittykää vain tuohon pipoon. Sen leikkelin ihan vapaalla kädellä, mutta mallihan on kovastikin sama kuin OB:n ruttupipo, jollaisia olen aiemmin tehnyt lapsille. Vähän tämä olisi ehkä voinut olla pidempi, mutta kelpaa näinkin. Oli muuten hämmästyttävän lämmin talvipakkasellakin tuollaisena kaupassakäyntipipona.

Nyt taidan ryhtyä harjoittamaan lisää silppuamista. Nimittäin olen mennyt vähän tilaamaan kangasta. Täytyy myöntää että lähti pahemman kerran lapasesta koko touhu. Sitä suuremmalla syyllä siis on tarve saada tilaa kaappiin ja kankaita ommeltavaan muotoon.

Ai niin, olen myös ensimmäistä kertaa mukana Salainen Neuleystävä-kierroksella tänä keväänä! Jännittää jo, kukahan on oma ystäväni ja pitääkö minun kohdeystäväni tulevista paketeistaan. :)