Elämäni ensimmäinen

Sain kuin sainkin pukinkonttiin jotakin valmista. Innostuin kokeilemaan valoryijyn tekemistä ja ehdin saada puolikkaan valmiiksi jouluun mennessä. Aatonaattoiltana isäntä teki ryijyyn kehykset ja aattona teos ehti pakettiin. Vähän viime tippaan jäi. Tällaiselle paikalle ryijy sitten pääsi äidin lahjana:



Oli kyllä sen verran kivaa puuhaa, että noita voisi tehdä enemmänkin - jahka sormi on kuoriutunut ja kasvattanut uuden ihon.

Toinen joululahja oli tossut Huopasesta anopille. Niidenkin kanssa meni vähän täpärälle: anoppi sai vetää kosteat töppöset jalkaan. Hyvänä puolena tuossa tietysti oli se, että tossut muotoutuivat käyttäjälleen sopiviksi.

Jotain ihan muuta

Meillä takkaprojekti etenee siihen malliin, että isäntä on suurimman osan työstään tehnyt. Tänään hän palaa lyhyeltä työreissulta ja saa kukkasia kiitokseksi.

Toinen terhopipo

Eilen sai viisveekin oman terhopipon päähänsä. Eikö niin, että lapsilla pitää ollakin vähän kasvunvaraa?

- iPostaus

Raakoja tammenterhoja

Tekaisin vihreästä Mambosta virkatun pipon, josta tuli niin elävästi mieleen tammenterhon hattu, että oli pakko lisätä siihen tuo nystyräkin. Toinen pipo on nyt koukulla ja keskimmäinen kuumeisesti odottaa sen valmistumista.

Aiemmin kehumani joululahjat eivät sittenkään olleet valmiit. A) Olin unohtanut (juu, juu!) päätellä ne, B) yksi vaihe oli jäänyt kokonaan virkkaamatta! Eivät siis olleet ihan viimeistelyä vailla valmiit, vaikka niin väitinkin. ;)

- iPostaus

Urakointia

Hah! Siitä suivaantuneena urakoin ne isännän sukkasetkin valmiiksi. Vaati päättelyineen ehkä vartin. :)


- iPostaus

Piihhh!

Vielä henki pihisee, vaikka aikaa edellisestä kirjoituksesta on aivan luvattoman paljon. Olen tullut siihen tulokseen, että perheellisellä ja eläimellisellä omakotiasujalla ei juuri ole aikaa käsitöihin eikä varsinkaan niistä raportoimiseen.

Yhtä kaikki, joululahjasesonki painaa päälle ja ajattelin aktivoitua. Pienet villasukat yksivuotiaallemme sain juuri valmiiksi. Niistä oli hyvä aloittaa. Tosin ne tulevat heti käyttöön, eivätkä jää odottelemaan joulupukkia.

Isännän sukat, jotka aloitin joskus alkuvuonna viime joulun lahjalangoists, odottavat yhä valmistumista. Niiden kanssa kävi niin, että auto nielaisi yhden puikon ja työ päätyi hyllylle. Ei silti tarttis kuin yksi kärki enää kavennella... Huomaiskohan kukaan, jos lainaisin puikkoa paksummasta setistä...?

Erilaiset neuletempaukset kutkuttelevat taas mielessä. Niiden jäljittäminen on vain jäänyt ajan puutteen vuoksi. Ota sinä siis ja vinkkaa minulle kaikenlaisista yhteispuuhista! ;)





- iPostaus