Hiljainen blogi – kiireinen elämä

Tämä merkintä on vain ilmoitus, että elossa ollaan. Kesän aikana en ole koskenutkaan puikkoihin tai koukkuun – olosuhteiden pakosta. Blogikoiruus pitää kiireisenä ja samoin lapset, joiden kanssa olemisesta nautin lomallani täyspäiväisesti. Mitä nyt välillä käyn ratsastelemassa.

Meinasin tässä yhtenä päivänä saada hirmuisia väristyksiä, jotka tulkitsin vieroitusoireiksi (kas, ne iskevät viiveellä). Istuin samassa autossa tuttavani kanssa ja tällä oli nykymuodin mukaisesti useita metallisia rannerenkaita toisessa kädessään. En olisi uskonut, että rannerenkaat kilisevät täsmälleen samalla tavalla kuin kolmepuolikkaat sukkapuikot! Meinasin jo kysyä, että kannatko muassasi neulomuksia, mutta vilkaisu kohti lompakon kokoista käsilaukkua antoi aavistaa, ettei siellä ainakaan sukkia ole. Sittemmin havaitsin rannerenkaat syyllisiksi äänen tuottamiseen.

Huomasin vain, että onpaskin jo ikävä käsitöitä. En vain jotenkin ole näin kesällä saanut aikaiseksi. En, vaikka ostelin keväällä kaikenlaisia kesälankojakin viimevuoden malliston jäämistä (=edullisesti). Tuolla ne odottavat laatikoissa hyllyn päällä. Todennäköisesti saavat odottaa vielä syksyyn, koska olemme muuttamassa kuun vaihteessa, joka on ensi viikolla! Hui! Mitään ei ole vielä pakattu, paitsi nuo langat, joiden perussäilytys tapahtuu sisustuslaatikoissa. Mutta ehkä voisin jossain keskustelussa vedota tuohon, kun lankojeni tärkeyttä epäillään? Minun lankani oli pakattu ensimmäisenä, kun muutimme. Entä sinun harrastustarvikkeesi?

Leikki leikkinä. Sitä paitsi miehen harrastustarvikkeet on ihan yhtä siististi omissa laatikoissaan, joten se siitä juonittelusta. :) Taidankin mennä vilkuilemaan kesän Ullaa. Josko sitä vaikka innostuisi...

Myssysatoa ja blogikoira

Tässä vihdoin lupaamani kuva myssyviikkojen ainokaisestani. Virkattu myssy 3-vuotiaalle tyttöselle. Varsinainen merkintä on Myssyviikkojen blogissa.

Lapsi ei suostu pitämään myssyä. Ei vissiin ole kiva idea nuo nauhat kesähelteillä. Pitää tehdä niitä lisää. Lapsia siis. Jos joku vaikka suostuisi myssyä käyttämään.

Toinen juttu. On yleistä, että neuleblogeissa esiintyy myös kissa, virkanimikkeeltään blogikissa. Minulla ei ole kissaa, mutta nyt on koira. Pohdin, viitsiikö tuota blogikoiraksi laittaa, mutta pakkohan se on. Jo kaksi tai kolme kertaa Ikuisuusprojektini on uhannut joutua penikan raatelemaksi, joten onhan siitä blogissa mainittava. Sitä paitsi, jos ensi talvena on taas superhyperpaukkupakkaset, täytyyhän minun koiralle töppöset neuloa. Ja vaikka myssykin.

Tuo kukkamyssy ei taida lämmittää tarpeeksi.