Toinen ensimmäisistä kokeiluista oli männyn neulasoksat. Talven myrsky kaatoi pihastamme jälleen yhden männyn, joten napsin siitä kattilallisen oksankärkiä ja laitoin likoamaan. Seuraavana päivänä sitten keittelin siitä liemen. Haisi muuten pahalle. Jäks!
Oma värjäysprosessini on muotoutunut kutakuinkin seuraavanlaiseksi. Mielelläni otan konkareilta korjauksia ja vinkkejä vastaan!
- Puretus
- Käytän yleensä alunaa tai raparperiä. Tykkään molemmista.
- Alunalla voisi purettaa kuulemaa pitkäänkin etukäteen niin, että langat välillä kuivataan ja varastoidaan, mutta itse olen laittanut vielä märät/kosteat puretetut langat värjäykseen.
- Raparperillä puretan siten, että laitan lehtien päälle kiehuvaa vettä ja annan muhia seuraavaan päivään. Jäähtyneen liemen siivilöin ja laitan langat muhimaan sinne seuraavaan päivään. Pitkällistä, mutta vaatii vähemmän tarkkailua kuin alunapuretus.
- Väriliemen keitto
- Keitän liotetut kasvinosat kattilassa. Keittoaika riippuu käytettävästä kasvista. Puuvartiset kasvit keitetään pidempään kuin ruohovartiset tai lehdet.
- Annan kasvinosien liota liemessä vielä jäähtymisen ajan. Yleensä seuraavaan päivään.
- Siivilöin liemen harson läpi.
- Värjäys
- Laitan puretetut vyyhdit kädenlämpöiseen veteen kastumaan ja siitä siirrän jäähtyneeseen väriliemeen kattilaan.
- Nostan liemen lämpötilaa hissukseen noin 80 asteeseen. Kiehua ei saisi ja tässä on mulla opettelemista.
- Jäähdytys
- Kun langat ovat ottaneet hyvin väriä, eli noin 1-3 tunnin "keiton" jälkeen, lasken lämpötilaa ja lopulta nostan kattilan levyltä ja laitan jäähtymään tai kaadan keitoksen jäähtymään pesuvatiin.
- Huuhtelu
- Jäähtyneet langat huudellaan useassa vedessä kunnes väriä ei enää irtoa.
- Olen lisännyt viimeiseen huuhteluveteen etikkaa näppituntumalla. Tosin nyttemmin olen lukenut, että ilmeisesti etikka kuuluisi ensimmäiseen huuhteluveteen.
- Kuivatus
- Olen kuivattanut langat oskarinoksalla kylppärissä.
- Alle laitan aina jonkin astian, koska vettä tippuu ja siinä saattaa olla hiukan väriäkin joukossa, vaikka kuinka hyvin olisin huuhdellut.
 |
| Ennen |
 |
| Keittelyä ja lämpötilan vahtimista |
Seuraavassa kuvassa ovat tänä keväänä värjäämäni langat uusilla vyyhdeillä ja kieputettuina. Kuvassa värit hiukan vääristyvät. Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana ja selkeämpänä.
 | |||
| Ylärivi vasemmalta: 3 x lepän 2. jälkiväri (vyyhdit 2:lla solmulla), kahvi, 2 x lepän jv, leppä, punaviini+glögi Alarivi vasemmalta: männyn jv, 2 x mänty, 2 x leskenlehti, leskenlehden jv |
Tykkään kovasti useimmista väreistä. Punaviiniglögi ei osaa päättää, onko se ruskea vai luumun värinen. Punainen se ei ainakaan ole. Leskenlehden jälkiväri oli yllättävän kirkkaankeltainen. Kuvassa se paloi miltei valkoiseksi, mutta on kyllä selkeästi keltainen. Mänty ja leskenlehti ovat molemmat keltaisia, mutta leskenlehti vihertää ja mänty viettää hiukan ruskeaan päin. Huomasin lankainventaariossa, ettei minulla ole keltaista lankaa nimeksikään. Nyt on. Leppäväri on ihana! Niin lämpimänruskeaa lankaa en ole koskaan omistanut. Raidallisten lankojen käyttäytyminen neulepintana vähän jännittää.
Huomaan, että tavislankojen käyttäminen on huomattavasti vaikeampaa, kun ne on vaivalla värjännyt. Sitä miettii tarkkaan, mihin viitsii niitä "tuhlata". Ehkä pitäisi vain värjätä enemmän, jotta speciaalileima langoissa heikkenisi? Toisaalta epäilen esimerkiksi Woolin nykyisiä käyttöominaisuuksia. Pääsivät nimittäin vähän kiehahtamaan ja kun kieputin uusille vyyhdeille, huomasin niiden ritisevän hieman. En siis ehkä tee niistä vauvan nuttua tms, mutta ehkä peitteen?
Seuraavaksi tahtoisin kokeilla lupiinia, mutta äsken huomasin, että maanviljelijä kävi niittämässä pientareet! Onneksi takapihallakin lupiinia piisaa, eikä maajussilla sinne ole koskemista. Ehkä välillä pitäisi taas tarttua puikkoihinkin...
