sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Laamasta kyse

Niin se on, että viimein tartuin puikkoihin. Viimeksi jämäkuussa, eli huhtikuussa olen tainnut saada jotain aikaan. Nyt iski se totuus vasten kasvoja, että parin viikon sisällä minusta tulee Täti isolla Teellä! Jotain piti siis asialle tehdä. Lisäksi läksimme liki toiselle puolelle Suomea lomareissulle ja automatkaa varten piti keksiä tekemistä. Mukaan lähti laama.


Laama on väriltään neutraali, mutta jotain sellaista siitä syntyy, jonka voi jälkikäteen värikoodata, jos siltä tuntuu. Yhden kerran jouduin jo purkamaan valtaosan tekeleestä, koska karhunvatukkaneule ei näyttänyt tuolla lanka-puikko-yhdistelmällä hyvältä. Sittenpä etsin sopivaa pitsineuletta ystäväni Googlen avulla ja johduin DROPSin mallistoihin. Sieltä valikoitui mallineuleeksi tämän tunikan pitsineule. Ensimmäisten kuuden kerroksen perusteella toimii. Katsotaan nyt, miltä lopputulos näyttää. Ja milloin!

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Uusi aluevaltaus

Kevään koittaessa innostuin kokeilemaan kasvivärjäystä. Keväthangilta keräilin lepänkäpyjä, monia muita käpyjä ja sitten luonnon vehertyessä aloin keräilemään muitakin kasveja ja kasvinosia. Ensimmäisten joukossa kokeilin värjäystä leskenlehdillä. Sain idean siitä, kun joku tyttäristämme oli tuonut leskenlehden sisälle ja käsipesulla unohtanut sen lavuaarin reunalle. Kastuessaan kukka oli luovuttanut kirkkaanvihreää väriä. Kasviväreillä on melko vaikeaa saada vihreää, joten innostuin kokeilemaan. Onneksi tyttäristä kolme on jo innokkaita kukkien kerääjiä, joten sain äkkiä ämpärillisen leskenlehtiä käyttööni.

Toinen ensimmäisistä kokeiluista oli männyn neulasoksat. Talven myrsky kaatoi pihastamme jälleen yhden männyn, joten napsin siitä kattilallisen oksankärkiä ja laitoin likoamaan. Seuraavana päivänä sitten keittelin siitä liemen. Haisi muuten pahalle. Jäks!

Oma värjäysprosessini on muotoutunut kutakuinkin seuraavanlaiseksi. Mielelläni otan konkareilta korjauksia ja vinkkejä vastaan!
  1. Puretus 
    • Käytän yleensä alunaa tai raparperiä. Tykkään molemmista.
    • Alunalla voisi purettaa kuulemaa pitkäänkin etukäteen niin, että langat välillä kuivataan ja varastoidaan, mutta itse olen laittanut vielä märät/kosteat puretetut langat värjäykseen.
    • Raparperillä puretan siten, että laitan lehtien päälle kiehuvaa vettä ja annan muhia seuraavaan päivään. Jäähtyneen liemen siivilöin ja laitan langat muhimaan sinne seuraavaan päivään. Pitkällistä, mutta vaatii vähemmän tarkkailua kuin alunapuretus.
  2. Väriliemen keitto
    • Keitän liotetut kasvinosat kattilassa. Keittoaika riippuu käytettävästä kasvista. Puuvartiset kasvit keitetään pidempään kuin ruohovartiset tai lehdet.
    • Annan kasvinosien liota liemessä vielä jäähtymisen ajan. Yleensä seuraavaan päivään.
    • Siivilöin liemen harson läpi.
  3. Värjäys
    • Laitan puretetut vyyhdit kädenlämpöiseen veteen kastumaan ja siitä siirrän jäähtyneeseen väriliemeen kattilaan.
    • Nostan liemen lämpötilaa hissukseen noin 80 asteeseen. Kiehua ei saisi ja tässä on mulla opettelemista.
  4. Jäähdytys
    • Kun langat ovat ottaneet hyvin väriä, eli noin 1-3 tunnin "keiton" jälkeen, lasken lämpötilaa ja lopulta nostan kattilan levyltä ja laitan jäähtymään tai kaadan keitoksen jäähtymään pesuvatiin.
  5. Huuhtelu
    • Jäähtyneet langat huudellaan useassa vedessä kunnes väriä ei enää irtoa. 
    • Olen lisännyt viimeiseen huuhteluveteen etikkaa näppituntumalla. Tosin nyttemmin olen lukenut, että ilmeisesti etikka kuuluisi ensimmäiseen huuhteluveteen.
  6. Kuivatus
    • Olen kuivattanut langat oskarinoksalla kylppärissä. 
    • Alle laitan aina jonkin astian, koska vettä tippuu ja siinä saattaa olla hiukan väriäkin joukossa, vaikka kuinka hyvin olisin huuhdellut.

Ennen
Keittelyä ja lämpötilan vahtimista

Seuraavassa kuvassa ovat tänä keväänä värjäämäni langat uusilla vyyhdeillä ja kieputettuina. Kuvassa värit hiukan vääristyvät. Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana ja selkeämpänä.

Ylärivi vasemmalta: 3 x lepän 2. jälkiväri (vyyhdit 2:lla solmulla), kahvi, 2 x lepän jv, leppä, punaviini+glögi
Alarivi vasemmalta: männyn jv, 2 x mänty, 2 x leskenlehti, leskenlehden jv




Tykkään kovasti useimmista väreistä. Punaviiniglögi ei osaa päättää, onko se ruskea vai luumun värinen. Punainen se ei ainakaan ole. Leskenlehden jälkiväri oli yllättävän kirkkaankeltainen. Kuvassa se paloi miltei valkoiseksi, mutta on kyllä selkeästi keltainen. Mänty ja leskenlehti ovat molemmat keltaisia, mutta leskenlehti vihertää ja mänty viettää hiukan ruskeaan päin. Huomasin lankainventaariossa, ettei minulla ole keltaista lankaa nimeksikään. Nyt on. Leppäväri on ihana! Niin lämpimänruskeaa lankaa en ole koskaan omistanut. Raidallisten lankojen käyttäytyminen neulepintana vähän jännittää.

Huomaan, että tavislankojen käyttäminen on huomattavasti vaikeampaa, kun ne on vaivalla värjännyt. Sitä miettii tarkkaan, mihin viitsii niitä "tuhlata". Ehkä pitäisi vain värjätä enemmän, jotta speciaalileima langoissa heikkenisi? Toisaalta epäilen esimerkiksi Woolin nykyisiä käyttöominaisuuksia. Pääsivät nimittäin vähän kiehahtamaan ja kun kieputin uusille vyyhdeille, huomasin niiden ritisevän hieman. En siis ehkä tee niistä vauvan nuttua tms, mutta ehkä peitteen?

Seuraavaksi tahtoisin kokeilla lupiinia, mutta äsken huomasin, että maanviljelijä kävi niittämässä pientareet! Onneksi takapihallakin lupiinia piisaa, eikä maajussilla sinne ole koskemista. Ehkä välillä pitäisi taas tarttua puikkoihinkin...