maanantai 12. toukokuuta 2014

Kesä on tulossa

Minulla on Bloggerissa luonnosteksti, johon olen luetteloinut kaikki valmistuneet, ei blogatut käsityöt. Joskus, kun aikaa on (kuvat ovat siellä, täällä ja tuolla), kyhäilen siitä luonnoksesta kunnon kirjelmän, jossa kronologisessa järjestyksessä kerron jotain mukavaa joka tuotoksesta. Tai sitten en.

Yhtä kaikki. Kuulemma tulevana viikonloppuna tulee viimein kesä. Tai ainakin meinaa tulla. Saa nähdä, sataako räntää niin kuin muina meinaushetkinä. Joka tapauksessa päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja yrittää samalla selättää ompelujumia ja käsityöahdistusta. Ei minulla oikeasti mitään ahdistusta ole, mutta vain niin kuolettava hoppu ja poppu joka suuntaan, etten ehdi istahtaa kankaiden ääreen. Jonsei ole kiire, niin makaan puolikuoliaana sohvalla. Sellaista teettää harjoittelujakso puistotyön parissa, jos sattuu olemaan tottuneempi hymyilemään tiskin takana asiakkaille kuin paiskomaan hommia niska limassa sateen ja paisteen mukavasti vaihdellessa ympärillä. Näin kärjistäen.

Noh, päästäkseni asiaan, tein siis ensimmäisen – tai ehkä toisen, kolmannen tai neljännen, mutta joka tapauksessa ensimmäisen julkisen – kesäompeluksen. Nuorin tyttö sai lippapipon, joka suojaa tuulelta ja auringolta sopivasti myös tämän epävakaisen alkukesän kynnyksellä. Kankaaksi valitsin ihan vain aiemmista ompeluksista yli jääneen tilkkusen, mutta kappas, kun tulikin kiva noiden nappisten kanssa. Isommat sisarukset vinkuivat heti omia tämän nähtyään.


Kuvaus tapahtui trampoliinissa ja käskin tytön olla paikallaan kuin patsas. Ilmeisesti ensimmäinen mielikuva oli eräskin Vapauden patsas?


Ainakin toistaiseksi tämä jää takaa pussille, kun vetää lipan sopivalle korkeudelle. Ensin kiskaisin lätsän tytön päähän kuin pipon, jolloin lippa oli tietysti suoraan alaspäin silmien edessä. Siihen nelivuotias tuumasi tyynesti: "Tarttis nähdä vähän." 


Takana on kuminauha, jonka avulla lätsä istuu hyvin. En tiedä, kuinka paljon tässä oikeastaan on kasvunvaraa, kun nyt jo tuntuu aika passelilta tuo reunuksen ympärysmitta juuri tuon kuminauhan ansiosta. Pussitus toki kertoo, että kangasta olisi isompaankin kuuppaan, mutta kuminauhan pitäisi ehkä olla vähän vähemmän napakkaa. Tämä oli sellainen palanen mielestäni yli 10 mm leveää, joten ohuempi ja löperömpi olisi voinut olla parempi.

Lipassa on ohut tukikangas sekä ylä- että alakappaleessa ja se riittää näköjään mainiosti!

Kaava oli oikein hyvä ja kuvalliset ompeluohjeet selkeät ja ymmärrettävät. Kaava on siis Nöpsiksen ja tällä tulen varmasti tekemään vielä monta lippistä! Ainoa muutos, jonka tähän versioon tein, oli yläkappaleiden leikkaaminen taitteelta kahdessa osassa, jolloin sain paremmin raidat kohdistettua. Seuraavaan lätsään, jonka tekisin tälle samalle tytölle, ottaisin ehkä vähän vähemmän korkeutta pipo-osaan ja valitsisin tosiaan toisenlaisen (ohjeiden mukaisen!) kuminauhan. 

Nyt vain sitä kesää odottelemaan!