maanantai 9. huhtikuuta 2012

Se on täytetty!

Otsikon syvemmän sanoman lisäksi olen myös täyttänyt uudenvuodenlupaukseni!
"...meninpä uuden vuoden lupauksena lupaamaan, että teen sovinnon Singerini kanssa. Aikaan pitäisi saada jokin ihmiskehon ylle puettava vaatekappale, jota joku vielä suostuu käyttämäänkin."
 Sen olen nyt tehnyt. Saanen esitellä: ensimmäinen aikuisiällä ompelemani vaate:
Kukkatrikoopaita, levein resorein

Kaavan nappasin yhdestä Marimekon tavisteepparista, mutta jotenkin tein siitä liian leveän ja lyhyen, niin päätin jatkaa helmaa resorilla. Sattui olemaan sopivan väristäkin. :)

Paita ylettyy pepun alle, mutta resorin ansiosta voi nostaa helmaa ylemmäskin, jolloin paita jää hieman pussille.

Hihan liitokset ja olkasauman vahvistin/huolittelin vielä kaksoisneulalla.

Resorit ompelin laiskuuttani kiinni vain kenno-ompeleella.

Pääntien surautin vain kaksoisneulalla, mutta kangas on niin löperöä, että ompeleen säädöistä huolimatta kangas meni vähän koholleen neulojen välistä. Taidan vielä lisätä resorihuolittelun tähänkin.

Ja tätä mieltä mallimme 3,5 vee oli kuvauksista. Melkein paidastakin...
Silitysrauta tekisi varmaan ihmeitä paidalle (korjaisi ehkä pullottavat saumatkin), mutta tuossa työstäessäni huomasin, että kangas oli pyörinyt jossain liikkeen lattialla, enkä viitsinyt silittää likaa kiinni. Pesun jälkeen sitten. Pesu kyllä jännittää hirveästi, kun pelkään, että joka sauma menee ihan kierteelle.

Vaikka välillä tuntui, että tästä tulee ihan – no itsetehdyn näköinen – niin lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Tuo kangas ei kyllä ole mitään T-paitakangasta. Ohuutensa vuoksi voisi sopia paremmin kesämekkoihin ja vaikka huiviksi tai pipoksi. Jäljelle sitä kyllä jäi vielä reilusti. Yllättävän vähän tuollaiseen yhteen nelivuotiaan paitaan kangasta hupenee.

1 kommentti:

Veera kirjoitti...

Ihana Liina! Ja hienohan siitä paidastakin tuli, tollanen pepun alle menevä resorihan on ihan muodikas, mullakin on yks tuon mallinen paita. :)