keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Käsialasta kysymys

Olen aina mieltänyt neulekäsialani melko napakaksi. Eilen ammattimaisen toiminnan nimissä otin ja neuloin ehkä elämäni ensimmäisen mallitilkun, josta oikein mittailin ja laskeskelin oikean neuletiheyden.

Langan vyötteessä oli tiheys 3,5 mm puikoilla 26 s x 30 krs = 10 cm. Käytössäni oli 3 mm puikot, minkä vuoksi aloin alunperin ryhdyin laskelmia tekemään. Yllätyin kovasti, kun mittaukseni paljasti, että 10 cm:llä silmukoita oli tasan 26 kpl. Yllätyin enemmän, kun huomasin kerroksia tulevan samalle mitalle 35! Silmukkani ovat siis matalia?

Oikeastaan tuolla kerrostouhulla ei niin kovasti ole sileässä neuleessa väliä, kun kappaleen pituutta voi helposti säädellä työn edetessä. Leveyden vaihtaminen sen sijaan vaatii yleensä aina purkamista.

Matalin silmukoin eteenpäin!


maanantai 14. maaliskuuta 2011

Villaa ylle!

Ei, kyse ei ole takatalven pakkasten yllätyshyökkäyksestä, vaikka tänään hivenen talvisempi keli taas onkin. Kristel on julistanut alkaneeksi Villaa ylle -keräyksen, johon haastetaan kaikkia innokkaita neulojia mukaan. Päätin osallistua tähän ainakin sukkaparin voimalla. Mietipä sinäkin, jos ne kenellekään sopimattomat sukat/lapaset/huivi/myssy tms. löytäisivätkin tätä kautta tarvitsevan omistajan. Tai jos vaikka innostuisit varta vasten keräykseen neulomaan?

Noin muuten KatonKontissa tällä hetkellä puuhastellaan puuvillalankojen parissa. Sen kummemmin vielä projekteja esittelemättä totean, että kovasti hatuttaa. ;)

Näillä eväillä tähän viikkoon. Kohta se maaliskuukin on jo puolessa!

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Jotain aivan muuta

Pikkukatto jäi tiistain kunniaksi kotiin aamuisen mahakivun takia. Kun pienet olivat nukkumassa, kaivoi potilas maissipallerot esiin ja innoitti äiteenkin askartelemaan. Syntyi heposia.





Hurja Hevoinen suuttuu Harmooniselle Harmolle syystä, jota kukaan ei tunne.





Harmo kavahtaa Hevoista, joka miltei saa Harmon hampaisiinsa.





Lopulta rauha laskeutuu maahan, kun heposet saavat omat kukkaset maisteltavaksi ja joutuvat eri puolille aitaa.





Harmooninen Harmo huokaisee onnesta ja toivottaa kaikille hyvää päivänjatkoa!

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Tekemistä

Jos etsit neuleinspiraatiota, niin minullapa on hyviä uutisia: uusi Ulla on ilmestynyt! Käypä selaamassa osoitteessa www.ullaneule.net ja ihastu.

Minultakin piti tulla numeroon ohje tai pari, mutta kiire(teko)syistä jäi tulematta. Ehkä ensi kerralla?

Hiihtoloman jälkeinen arki Kattolassa alkoi perinteisesti, eli nuorimmainen kehitteli itselleen yöllä kuumeen (ei nukuttu, kiitos kysymästä). Niinpä pikku kuumepotilaan ollessa varhaisilla päiväunillaan me 2,5-vuotiaan kanssa ryhdyimme helmihommiin. Puuhelmet ja sopivan tukeva naru saivat tyttösen kovasti innostuneeksi.



Itsekin hoksasin, että eiväthän nuo "leluhelmet" pöllömpiä olekaan ja pujottelin hetkessä muutaman rannekorun. Niin se on, että kun tekemään vaan ryhtyy, alkavat ideat elää ja mykätkin materiaalit puhkeavat puhumaan.

Tekemisen iloa!

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Kevättä odotellessa

Alkuvuosi on mennyt hiljaisissa merkeissä täällä blogissa, muttei suinkaan reaalimaailmassa. Parempi näin päin!

Helmikuussa neulemaailmassa vietettiin taas tuttuun tapaan Lankahamsterikuukautta. Perusajatuksena on olla ostamatta yhtään uutta lankaa ja kuluttaa vanhoja pois niin paljon kuin suinkin. Oma hiljainen tavoitteeni oli kuluttaa kilo lankaa, mutta isoin projektini, palmikkoneulepaita, jäi valmistumatta, joten tavoite jäi saavuttamatta. Itseasiassa jäin myös viime vuoden saavutuksista (763 g) jonkin verran, mutta toisaalta olen iloinen, että viime metreillä sain edes uuden satasen rikki. Vuoden 2011 lankahamsterisaldoni oli siis 602 grammaa lankaa. Ja jos laskee helmikuussa silmukoiksi saadut langat mukaan, mennään jo reippaasti lähemmäs 800 grammaa. Siten olen ihan tyytyväinen aikaansaannoksiini. Tässä kuvallinen esitys tuotoksistani:


Neulottu pipo
Koko: 6-12 kk (lyhyehkö malli)
Lanka: Novita 7-veljestä, tumma sammalen vihreä
Puikot: 4 mm
Paino: 34 g
Tässä Liina sovittaa seuraavaa työtä alkuvaiheessaan...
Seuraavaksi valmistuivat huopatossut isännälle. Rintamamiestalon lattiat voivat olla vilpoiset niillä pakkasilla, mitä on tänäkin talvena saatu taas kokea. Villasukkia olen tehnyt jo useammat, mutta yhdet ovat aina makuuhuoneessa, yhdet saappaissa, yhdet kuivumassa ja ainakin yhdet hukassa. Tossutkaan eivät menneet ihan nappiin. Tietenkään en mitään koehuovutuksia tehnyt, vaan stetson&sleeve-tyyliin lähdin taas tekemään. Lopulta tossut kävivät 40 asteen pesussa, 60 asteen pesussa ja taas 40 asteen pesussa, minkä jälkeen isäntä veti ne jalkaansa muotoutumaan. Tytöt lallattavat, että iskällä on kärkkärit. Jäihän niihin kärkeen toki vähän varaa vaikkapa pehmusteille...

Virkatut huopatossut
Koko: 46 (kasvunvaralla)
Lanka: Novita Huopanen (valkoinen, ruskea, beige)
Koukku: 8 mm
Paino: 329 g

Tossuista Huopasta jäi vähän yli, joten päätin käyttää jämät heti pois kuleksimasta. Niin sai alkunsa patalappu, joka sittemmin ristittiin Jarrujälki-lappuseksi. Huomannette miksi... :)

Jarrujälki-patalappu
Lanka: Novita Huopanen (valkoinen, ruskea)
Koukku: 8 mm
Paino: 51 g
Tasaisesti pitkin helmikuuta olen kuljettanut myös tilkku-urakkaa mukanani. Viime hamstereissa jo ryhdyin tuhoamaan Ninaa ja sain aikaan pinon tilkkuja. Peittohomma unohtui autuaasti, kunnes siivotessa nyt ennen hamsterikuuta löysin pussukan, jossa oli erinäisiä jämiä ja nuo tilkkuset. Kaivelin lankakätköjä ja löysin vielä "joitakin keriä" tuota Ninaa. Niinpä päädyin jatkamaan tilkku-urakkaa taas pitkästä aikaa. Valmiiksi sain ensin kahdeksan tilkkua, neljä kumpaakin väriä, mutta viimeisenä iltana rutistin vielä kolme tilkkua lisää. Toiveissa on saada peitto kasaamiskuntoon vielä tänä vuonna, mutta nähtäväksi jää. Viimeistelyintoni on nimittäin maankuulua...

Merinovillaiset peittotilkut
Lanka: Novita Nina (valkoinen, harmaa)
Puikot: 4 mm
Paino: 145 g
(Kuvassa oikealla tämän kuun kahdeksan ensimmäistä tilkkua,
vasemmalla (etualalla) viimevuotiset todisteena.)



Tyttären innoittamana tekaisin myös virkatun kaulahuivin. Lapsilla ei – ainakaan siis meidän lapsilla – toimi kovin muhkeat kaulahuivit, kun haluavat ne takkien alle. Pikkukatto alkoi virkkaamaan huivia, mutta sanoi sitten, että tee äiti hetken matkaa. Teinhän minä ja pian tyttö kauhistui, että nyt sä teit sen kokonaan! Huivissa on kaksi aukkoa, joista toisen pään saa pujotettua läpi. Kuvassa huivi on kireämmällä asetuksella, löysempi on sitten sellainen muodon vuoksi -tyylinen ratkaisu.

 
Virkattu kaulahuivi
Lanka: Novita Nalle Colori (sininen)
Koukku: 3 mm
Paino: 43 g


Lopuksi vielä ne keskeneräiset silmukat. En takakappalettakaan joutanut valmiiksi tehdä, mutta kyllä tästä joskus valmista tulee. Ainakin ensi talven pakkasille!

Keskeneräinen neulepaita, Novita Tempo

(Kuvasta puuttuu yksi
korvakorulukolla varustettu
silmukkamerkki.)
Nyt maaliskuussa aloitin myös uuden käsityöharrastuksen, nimittäin helmeilyn. Sain kirjakerhon ystävänvärväyspalkintona runsaahkon helmisetin tykötarpeineen ja eilen sitten askartelin elämäni ensimmäiset silmukkamerkit. Näille on jo käyttökohde tiedossa, mutta siitä pidän vielä suuni supussa.

Merkkien  renkaista mahtuu hieman paksumpikin puikko läpi, ehkä noin kokoa 5-6 mm. Ihan tasalaatuisia ei lenkeistä tullut, mutta jatkan ahkerasti harjoittelua. Silmukkamerkkeinä voi toki mainiosti käyttää myös langanpätkistä tehtyjä lenkkejä, mutta pitäähän sitä neulojankin elämässä hieman bling-blingiä olla! ;)


Isännälle totesin noita merkkejä tehdessäni, että joka ei anna arvoa käsityölle, ei ole sitä varmasti itse koskaan tehnyt. Kyllä sellaistakin näpertämistä tuo rautalangan taivuttelu ja pikkiriikkisten helmien pujottelu oli. Eli jos joku ei viitsi vaikkapa helmisilmukkamerkeistä muutamaa euroa maksaa, niin tyytyköön sitten niihin langanpätkiin.

Nyt ryhdyn askartelemaan kuljetustarpeita noille merkeille. Maaliskuussa jo kovasti eletään kevättä. Toissa iltana tuli lumet katolta niin jotta rysähti. Olin juuri tullut nukkuva kuopus sylissäni autolta eteiseen ja sitten kuului pitkä kohahdus ja jäätä ja lunta rytisi siihen, mistä olimme juuri kulkeneet. Ei voi muuta todeta, kuin upeaa työtä suojelusenkeleiltä!

maanantai 3. tammikuuta 2011

12 Uutta Asiaa

Viime vuonna lanseerasin – lähinnä itselleni – ajatuksen, että jos ei kokeile, on tylsimys. Siitä ja monesta kokeilemisen aiheuttamasta mukavasta yllätyksestä johtuen päätin aloittaa uuden vuoden tempauksella nimeltä 12 Uutta Asiaa. Tempauksen ajatuksena on, että joka kuukausi teen jotakin, mitä en ole ikinä ennen tehnyt. Näin uskon tekeväni uusia löytöjä ja saavani mukavia kokemuksia.

Haastan sinut mukaan! Ryhdy kokeilemaan uusia juttuja ja kerro kokemuksistasi muille. Tuo uusi asia voi olla miltä elämän osa-alueelta tahansa, mutta voit yhtä hyvin keskittyä johonkin tiettyyn aihepiiriin, kuten harrastukseen, kodin hoitoon, työkuvioihin jne. Tärkeintä on uuden kokemisen ilo ja sen jakaminen toisten kokeilijoiden kesken. Tätä tarkoitusta varten olen luonut oman blogin: http://12-uutta-asiaa.blogspot.com. Sieltä löydät lisää tietoa. Tervetuloa mukaan!

Joulun jäänteet

Vuosi pääsi vaihtumaan kuin varkain. Joulupukin pussiin päätyi:
  • yhdet villasukat
  • yhdet unitossut (Helmiksen Hiippari-sovelma)
  • yhdet kämmekkäät (ohje tekeillä)
  • yhdet tavalliset lapaset
  • kahdet huovutetut lapaset
Osan olen raportoinutkin, mutta osa sujahti pakettikääreeseen niin sukkelaan, että jäi kuvat ottamatta. Ehkä ensi joulun tuotokset muistan kuvata ajoissa.