keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Äidille ja tyttärelle

Edellisestä paitakokeilustani rohkaistuneena tartuin samaan kaavaan uudelleen ja tällä kertaa rohkaistuin hiukan säveltämään. Tahdoin nimittäin tunikan. Kangasta oli metri, joten jätin hihojen mittaa vähemmälle ja helmaa pidensin reilusti ja levensin maltillisesti. Leventää olisi saanut hiukan reippaammin, sillä käytössä tunika tahtoo hiukan kuroa ylös ja alkaa pussittaa selän puolelta (vatsan puolella sellaista pussitusongelmaa ei kumma kyllä ole). Lienee siis takapuolen kohdalta hintsusti liian piukka. Lisäksi joku ihmeellinen vaiva tuossa yläosassa on. Nimittäin tuosta pyöriöltä olkapäiden kohdalta kangas nousee pussille. Onko siis kyse liian kireistä hihoista (eivät tunnu kireiltä), liian pienestä rinnanympäryksestä, pitkästä olkamitasta, vai mistä? Arvostaisin todella teidän viisaampien neuvoja!
Pitsikukkatunika
Kangas:
Kangastukusta, n. 1 m
Kaava: OB CWS Woman, peruspaita
Muutokset:  Helman pidennys ja levennys.


Pääntien  ja hihansuut huolittelin kaitaleella. En kantannut, vaan ihan vain perus kaksinkertainen kaitale sinne reunaan. Pääntien huolittelu ei mennyt ihan nappiin, sillä jotenkin leikkasin liian suppean pääntien jo alkujaan (taisin leikata päärmevaran ja muuttaa suunnitelmia leikkuun jälkeen kaitalehuolitteluksi) ja sen mukaan kun leikkasin 0,85-kertaisen kaitaleen, tuli pääntiestä pieni. Esikoiseni tilasi samanlaisen "kimonotyyppisen" tunikan heti itselleen! :D

Sama takaa. Tässä näkyy aika hyvin tuo olkapäiden ja selän pussitus.
Kyllä tämä pikkuvioistaan huolimatta on nyt mun lempivaatteeni. Tosi mukava päällä ja ihan sieväkin. Harrastavan ompelijan sielua hyväili, kun pienten hoitaja kysyi, onko mulla miikkarimekko!

Tyttärelle surautin jo muistaakseni tammikuun puolella tai ainakin jo aiemmin yhden Princess-tunikamuunnoksen. Hihaton liivari tuli tällä kertaa pöllökankaasta. Pikkumissi on tainnut katsoa liikaa oikeiden mallien poseerausta, kun ilme on tällainen.

Pöllötunika
Kaava:
 OB 4/12 Princess, 98 cm
Kangas: Pöllötrikoo Kangaskulmasta
Muutokset: Hihat pois, kädenteiden avarrus
Kuoriutuihan se meidän oma pikkumissikin sieltä!

Kädentiet olisi näköjään ilman kanttausta saaneet olla sellaisenaan, koska ovat nyt vähän turhankin avarat. Vähän jäin miettimään, jos ratkoisin käänteet auki ja laittaisin kuitenkin resorikantit sekä pään- että kädenteille. En taida kuitenkaan viitsiä, vaan teen sitten toisesta kankaasta uuden. Mekkopituuteen täytyy muistaa lisätä pituutta vielä reilummin.

Jassoo. Perilliset kaipaavat lounasta ja hajusta päätellen myös vessaan olisi (ollut) asiaa. Voikaa hyvin! 




3 kommenttia:

-P- kirjoitti...

sanoisin, että tunikan hihojen pussitus olkapäällä johtuu hihan liian korkeasta ja kapeasta pyöriöstä. Se ei tarkoita, että hiha olisi liian tiukka, pyöriö on vaan väärän mallinen. Kokeile tehdä kaavalle näin:
1. mittaa hihan pyöriön mitta.
2. madalla hihan pyöriötä olkasauman kohdalta esim 1 -1½ cm.
3. levennä hihaa keskeltä pyöriötä niin, että leikkaat hihan keskeltä halki (siis ylhäältä pyöriöstä, esim. kyynärpäähän asti, tai jos on lyhyt hiha, niin sitten hihan suuhun), jätä hihan alareunaan hitunen kaavaa jäljelle, niin ettei tule kahta erillistä puolikasta, vaan osat ovat ihan hiukan toisissaan kiinni.
4. Levennä sektorimaisesti hihan pyöriötä, kunnes saat saman mittaisen hihan, kuin alkuperäinen oli
eli lopputuloksena leveämpi ja matalampi hiha
ai niin ja toinen juttu tuli mieleen saman tien, varmista että kaavassa hihan pyöriö on 1cm pidempi, kuin etu+taka-kappaleiden kädentiet yhteensä....
toivottavasti tästä apua seuraavaan!

Unknown kirjoitti...

Oi, kiitos neuvoista! Saattaa muuten olla, että leikkasin saumanvarat noille pyöriöille jotenkin kummasti. Tällainen hämärä mielikuva mulla on. Täytyypä mittailla nuo kaavat vielä ja tarkistaa mitat. Jahka joskus taas joudan harrastamaan... ;)

pikkupippuri kirjoitti...

Aivan ihanat tunikat niin äidillä kuin tyttärellä. Minullakin joskus jää pussittamaan nuo hihat. Onneksi silitys auttaa siihen, jos nyt sattuu silittämisestä pitämään ;)