Ikuisuusprojekti, eli neule Kitten Mohairista odottaa toimeen tarttumista. Muutaman kerroksen sain edistettyä sitä viikonlopun helteillä pihassa istuessani. Ehkä siitä on jo ensi talveksi hyötyä? Tai jos ilmastonmuutos kovasti koettelee ja kesä on epävakaa (ja sataa räntää), niin onhan se kelpo riepu jo kesäkuukausinakin. Tarttis varmaan tehrä jotain sille...
Odotellessa on hyvä tehdä hiukan pienempiä projekteja. Ryhdyin neulomaan lapsille kotitöppösiä iki-ihanien (ja -vanhojen) neulekorttien ohjeiden (tarkemmin sanottuna yhden ohjeen) pohjalta. Ensimmäinen töppönen on viimeistelyä vaille valmis. Helppo ku mikä, sano. Kuvia seuraa tuonnempana.
Ihanaiset virkkauslangat (valkoinen ja luonnonvaalea) odottavat myös koukuttelua. Mitähän niistä taikoisi? Tekisinkö päähineitä, verhot, pöytäliinan tai ehkä päiväpeiton? Runsaasti tuota lankaa ainakin on, että ehkäpä sitä voisi aloittaa toisenkin ikuisuusprojektin, joka olisi vielä ikuisempi kuin tämä nykyinen. Lapset kaipaisivat hömppäromanttisia päiväpeitteitä. Olisi tuota vaaleanpunaistakin varmaan lisukkeeksi...
Niin ja sitten kevättalven alennusmyynneistä ostetut Novitan Rustikat etsivät myös jotakin passelia kohdetta. Lähinnä neulottavaa sellaista. Ideoita otan hyyyvin mielelläni vastaan.Varastoja pitäisi muutenkin tyhjennellä. Työstämistä odottavat valkoiset, punaiset ja mustat Ainot, jokin Novitan ale-lanka (puuvillaa ja akryyliä muistaakseni), väri ärtsyn pinkki ja sitten on ihan sekalainen valikoima muita lankoja (villaa, puuvillaa, sekoitetta...). Kiitollinen olen kaikenlaisista käytännöllisistä vinkeistä, millaisiin töihin näitä lankoja käyttelisin.
1 kommentti:
Jotakin sööttiä voisit noista kuvassa olevista paksummista langoista tehdä. Ehkä villatakki tai jotain.
Lähetä kommentti