The groat of misery ja jotain ihanaa

Facebookissa lupasin uusien ihanuuksien esittelyä lähipäivinä, joten nyt koittakoon se hetki. Sain siis eilen paketit Sampsukalta ja Tanssivasta langasta. Molempia täytyy kiittää nopeasta toimituksesta, mutta eritoten jälkimmäiselle extrakiitos siitä, että tilaukseen naputeltu toive noudosta jo seuraavana päivänä toteutui. Laitoin tilauksen siis yösydännä ja aamupäivällä sain soiton, että kankaat olisi nyt tuossa leikattuina!

Edellispäivän kaavoitusurakkaani jatkoin hiukan aamulla ja sen jälkeen päätin ryhtyä ompelemaan jotain pientä ja nopeaa näin alkuun. Päätin ryhtyä kokeilemaan Ottobren ilmaiskaavaa ja tehdä hatun isännälle. Hänhän vitsaili saavansa shortsit edellisessä postauksessa esitellystä ruututyynynliinasta, joten päätin hiukan näpäyttää ja näyttää, että siitäkin vielä jotain järjellistä saa tehtyä. Hänelle.

Noh. Hattuhan on kaavoitettu 50-56 senttiselle päänympärykselle. Omani on 58 cm ja miehellä vielä hiukan isompi. Siispä ei kuin muokkaamaan kaavaa. Jos elämässäni viime aikoina olenkin tehnyt vähän päässälaskua, niin eilen sitä tein kyllä usean vuoden edestä. Kerto-, jako- ja pluslaskuja pääsääntöisesti. Miten vaikeaa voi olla muuttaa kaavaa kokoon 59? Hyvin vaikeaa, jos minulta kysytään.

Välillä näytti siltä, että hattu menee kirppikselle ja sen saa sieltä ostaa joku onnellinen, jonka päänympärys on 67 cm. Siispä pienensin kappaleita. Kun olin lieriosan saanut ommeltua valmiiksi, olin erittäin tyytyväinen, koska se oli minulle hiukan reilu. Ja hyvältä näytti myös kupuosan kanssa.

Tässä vaiheessa postin lähetysten seuranta kertoi, että pakettini on noudettavissa, joten käväisin kierroksen kylillä pahimman kaatosateen aikaan.

Vasemmalla Tanssiva Lanka, oikealla Sampsukka.

 Nostin paketit tuohon vierassängylle ompelupöydän viereen ja komensin itseni tekemään sen murheenkryynihatun valmiiksi, ennen kuin saan edes kurkata pussiin tai viiltää paketin teippiä auki. Siispä takaisin hatun pariin.

Ohjeesta täytyy sen verran mainita, että minä en ainakaan onnistunut tekemään lieriä leikkuusuunnitelman mukaisesti kahdesta päällikankaan kappaleesta. Siitä tuli vasta lierin päällipuoli. Leikkasin siis kumpaakin lieriosaa yhteensä neljä. Onko joku muu onnistunut vähemmällä? Tukikankaan silitin vain lierin yläkappaleisiin ja ihan passeli on noin.

Ohjeessa on muutenkin muutama päänraavintakohta. Jouduin kerran tai pari pohtimaan, miten tämä onnistuu:

"Neulaa päällinen ja vuori op:t vastakkain siten, että lieri jää väliin. Käännä hattu oikein päin, tikkaa sv:t hatun puolelle ja sulje kääntöaukko."

Neulat jäävät hatun sisään? Ompelin kuitenkin kappaleet yhteen ennen tuota kääntämistä ja mielestäni on piikittömämpi niin.

Kääntäminen olikin sitten oma lukunsa. Kannattaa muistaa, että käsite pieni on aika suhteellinen. Viisi senttimetriä ei ole pieni, jos sen läpi täytyy saada kulkemaan kokonainen hattu. (Ohjeessa pyydettiin jättämään pieni kääntöaukko vuoriin.)

Tässä kohtaa meinasin jo tehdä episiotomian, kun lierin levein kohta pisti hanttiin. Selvisin tilanteesta kuitenkin kuin paraskin kätilö – ilman epparia ja ilman repeämiä.

Kun hattu oli viimein oikein päin, tajusin, etteivät hatun päällinen ja vuori istu. Väliin jää liikaa ilmaa ja tulee ryppyjä. Tässä vaiheessa olin jo hiukan sitä mieltä, että tulkoon sitten, ketä se oikeastaan edes haittaa? Enää vuorin reikä umpeen, ympäritikkaus ja siinäpä sitten se! Yhtä hattua tein varmaan viisi tuntia, josta uskomaton määrä pelkkää pähkäilyä. Not my cup of tea...

Sitten kuvaamaan hattua. Koska olin lieriä sovittanut päähäni ja se oli reilu, menin tietysti valmista hattua asettelemaan irtopään (nimiäiset pitämättä, muistan kyllä!) päähän kuvausta varten. Nihk! Ei mahtunut. Miten välillä jopa kuudenkymmenen sentin ympärysmittaa ylittäneestä hatusta voi saada alle 58 senttisen? Ainakin siten, että on yhtä taitava kuin minä!

Onneksi taloudesta löytyi juuri sopivan kokoinen irtopyyhe, josta sai pienellä mielikuvituksella sopivan kokoisen pään. Tällainen Herlokki Solmunen siitä sitten tuli:

Herlokki Solmunen
Malli: Ottobren ilmaiskaava
Koko: n. 57 cm
Muuta: Minkäänlaisia kohdistuksia en ole tehnyt, vaan leikkelin kankaat just siitä, mihin kaavalirpake parahiten mahtui.

Noh, nyt on tämäkin koettu ja hyvä oli, että kokeilin ensinnä tuollaisella vähemmän arvokkaalla kankaalla. Ihan kiva syyskesän muotihattu tuokin on lapselle. Oikeastaan nyt tuota päähäni mallatessa se on ihan ok. Ei mahdu mulle kunnolla, mutta ehkä neljäsluokkalainen suostuisi sen laittamaan?

No mutta sitten sen ihanempi asia. Nimittäin ne kankaat...

Tanssivan langan pussista löytyivät nämä kankaat:

T-paitaneulos 100 % kampapuuvilla, s- ja z-kierteet
Pesu 60°
3 pisteen silitys
ei rumpukuivausta / kloorivalkaisua
kemiallinen pesu sallittu
Kuositellaan kosteana

Kutistuvuus pesussa: pituus & leveys 3 %
Rumpukuivaus lisää pesukutistumaa.

Sampsukan paketissa oli vähän monimuotoisempaa sisältöä. Suuri osa oli löytölaarista löytyneitä palakankaita, mutta melko suuriakin paloja. Tällä tavoin sain samalla rahalla enemmän erilaisia kankaita kuin metritavarana ostaen. :D

Saumaan ommeltava kudottu merkki.
(Syystä tai toisesta en tätä tuohon hattuun surauttanut kiinni...)

Kudottuja nauhoja

Vihreitä kankaita. Kilpikonna ja pesukarhu ovat joustofroteita, muut trikoita.

Velouria kolmessa värissä

Turkoosina trikoita.

Ruskeissa sävyissä siili on bambucollegea, pöllö velouria ja oranssipohjainen taateli joustofroteeta. Muut ovat trikoita. Oikeanpuolimmaisessa Puut ja pilvet -trikoossa oli värivirhe, muttei haittaa suuresti.

Siinä ne ovat koko komeudessaan. Onneksi mulla on jo suunnitelma, miten saamme lisää kaappitilaa työhuoneeseen!

Näille pitäisi nyt kai malttaa joku kutistuspesukin tehdä. arvatkaa, tekeekö mieli heittää koneeseen? Pakko se kai on, vaikka olen kyllä menestyksekkäästi ommellut isoimman osan trikoista suoraan pakalta, eikä ainakaan ihan hurjan kurjan näköisiksi ole menneet pesussa. Jos nyt kuitenkin pelais varman päälle?

Ai niin. Eilen illalla sain vielä ompelupistoksen ja surautin nuorimmaiselle päärynäpöksyt. Harmillista kyllä, varastoissani ei ollut sopivan väristä vihreää resoria, joten laitoin sitten valkoiset. Saas nähdä, kauanko pysyvät valkeina.

Päärynäiset edestä...

...ja takaa.

Päärynäpöksyt
Koko: 86 cm
Malli: Ottobre 1/2012, 2. Little houses
Kangas: Ikasyr, päärynätrikoo
Muuta: Ei kaavamuutoksia. Peppukappale olisi pitänyt tehdä resorista, mutta kapinoin valkoista takamusta vastaan.

Tänään perhe saapuu kotiin, joten pikkumalli pääsee sitten sovittamaan housujaan. Pöydällä on leikattuna jo yksi päärynäinen kesämekko 4-vuotiaalle (samalla omalla kaavalla kuin aiemmin nuorimmaiselle tekemäni mekkonen) ja yksi Roundabout T-paita toiselle isommista tytöistä. Taidankin jatkossa harrastaa tällaista sarjatyötä, että yhtenä päivänä kaavoja – no niitä ei tarvitse nyt pitkään aikaan – toisena kankaiden leikkomista ja kolmantena ompelua. Nyt en vielä uskaltanut useita kappaleita tehdä samalla kaavalla, kun täytyy ensin testata, millaisia niistä minun käsissäni tulee ja tarvitaanko muutoksia kuinka.

Miia Viis viikolla -blogista koukutti minut FB:n Kangashamstereihin. Kiitos vain. Jonkun pikkuhankinnan sieltäkin äsken tein. Niin ja sitten jatkoin Sampsukan tilaustani pikkutarpeistolla, kun viikonlopun ajan saa ilman postikuluja. Kangasta en tällä kertaa tilannut! :)

Nyt alkaa kodin muuttumisleikki takaisin kodiksi, ennen kuin perheeni palaa. Ja pitäisi kai tuo Briggs&Strattonikin hurauttaa vielä käyntiin. Eivät pian löydä ovelle tuolta viidakosta. Kun nyt vain pilvet jaksaisivat kannatella pisaroitaan sen aikaa...