tiistai 21. helmikuuta 2012

Pois puikoilta!

Tänään on sikäli historiallinen päivä, että sain kaksi työtä käyttöä vaille valmiiksi.

Pienempi työ oli sukat tyttärelle. Siinä kävi vähän kuin hiirelle, joka ompeli kissalle takkia: piti ensin tulla isännälle, sitten itselle, mutta tulikin esikoiselle. Tänään oli hyvä päivä niiden valmistua, kun tyttö poti vatsaflunssaa kotona. Tulipa kivat, mutta kuulemma hiukan paljaalle iholle pistelee.


Malli: Sovellus omasta päästä, resori varren molemmissa päissä, vahvistettu kantapää, muuten sileää.
Koko: n. 34-35
Puikot: 2,5 mm Addin bambut
Lanka: Lidlin Sirmione sukkalanka
Lanka oli ihan mukavaa neulottavaa. Raidoittuvuus teki siitä jotenkin joutuisampaa kuin yksivärisenä olisi todennäköisesti ollut. Kuvio ei oikeastaan paljonkaan muistuta sitä mitä pakkauksen kuvassa oli, mutta silmukkamäärät ja käsiala olisi pitänyt varmaan ottaa pakkauksen ohjeesta onnistuakseen. Arvatkaa teinkö niin?

Nämä sukat ottivat kohtuu pitkään valmistuakseen. Neulekahvilan leidit jo varmaan kummeksuivat, että miten se viikosta toiseen noita sukkia tekee, eikö? ;) Jotenkin vain nyt olen huonosti löytänyt aikaa neulomuksille kotona. Toisin sanoen nämä etenivät lähinnä parin Tampereen reissun aikana (milloin en itse ajanut) ja noissa neuleilloissa. Ehkä siksi tuntuikin, että olivat kauan kesken, kun ehtivät kotona irvailla naulakosta niin moneen otteeseen.

Toinen valmistuneista on ollut kesken reilun kuukauden, josta viimeiset pari viikkoa vailla ompelua. Tämän isommin en työtä vielä esittele, kun pääsee vielä synttäripakettiin.

Melekonen mörvelö... 8-O
Yllä oleva on ensikosketukseni Novitan Puro Batikiin, jota hamstrasin viime kesänä kerä kaupalla. Ihan kivaa, luisti aika samalla tavalla kuin Tennessee, vaikka yksi onkin puuvillaa ja toinen akryyliä. Toivon niin kovasti, että tämä miellyttää saajaansa ja ennen kaikkea sopii. Itselleni ei istunut, mutta onneksi saaja on noin 30 cm minua pidempi ja vaatekokokin taitaa olla eri. Katsotaan. Ehkä piilotan pakettiin jonkin vaihto-oikeuskortin... Toivottavasti saatte paremman esittelyn saajansa yllä muutaman viikon kuluessa.

Niin joo... Sitten lienee kertoa jotain, mikä tavallaan vähän liippaa tuota mun karkkilakkolupaustani. Päätin joustaa sen verran, että jos lahjoitan lankoja – siis annan pois – saan hankkia lisää korkeintaan samalla kilomäärällä. Tai siis tietysti gramma! Niinpä päätin lahjoittaa marinoimani kammolangat pois tyttärien kautta koululaisten käyttöön ja annoin itselleni luvan kierrellä ostoaikeissa lankakaupassa. Onneksi kukaan ei puhunut mistään euromääristä tämän asian suhteen. Nimittäin lahjoittamani langat ovat mm. Raggegarnia, Teddyä ja HalpaHallin käsityölankoja. Ja tilalle ostin nämä:

I-ha-na Malabrigon liukuvärjätty lanka! 100 % superwash-käsiteltyä merinovillaa. Yksi vyyhti riittää aikuisen keskikokoisiin sukkiin. Kahdesta saanee jo monenlaista kivaa... *huokaus*

Saanko esitellä: minun ihan ensimmäiset Noro-keräni! Sekkua kaksi kevääseen vievää kerää, jotka ovat samaa sävyä, mutta keritty selkeästi eri kohdasta. Kovasti huivituttais, mutta tästä tulisi kyllä tosi kiva pikkutunika tai toppi tytöllekin. Vihjatkaa mallia, olen pääni (ja Googlen) jo puhki pohtinut. Lehti- ja kirjavinkitkin otetaan vastaan.

Araucanian Ranco-sukkalanka. Käsin värjättyä villa-polyamidisekoitetta. Tästä parista saisi kuulemma jo kuudet naisen sukat. Taidan kuitenkin käyttää tämän ihanuuden johonkin muuhun...

Lang Jawoll Magic 99 -sukkalanka. Jotenkin tästä tulee mieleen Novitan Polku, vaikkei oikeasti kovin liki olekaan. Näistäkin voisi tehdä sukkia (kestää rumpukuivauksen!), mutta voi olla, että mun alkava huivibuumi saa nämäkin muuntumaan huiviksi.

Että siinäs näitte. On tämäkin karkkilakko! Toisaalta tämän tempauksen ansiosta varastoni paino pieneni ja laatu parani, mutta kun karkkilakossa tavallaan on kuitenkin kyse pienestä kitkuttelun tunteesta. Taidan siis jatkaa vähän tiukemmalla linjalla. Kukkarokin kiittää. Jään vielä pohtimaan, oliko tämä oikein vai onko karkkilakko nyt pilalla.

Ai niin, joko sanoin, että koulu ei ole vielä lankojaan saanut. Mutta tulee saamaan! Sen takaan. Oikein jo inhottaa ne "luvattomat" langat tuolla kaapissa. Siis ei nämä uudet, vaan ne, jotka olen budjetoinut pois annettaviksi. Ehkä ne inhotti jo vähän aiemminkin... ;)

tiistai 14. helmikuuta 2012

Hyvää ystävänpäivää!




Kiitos ystävyydestänne, rakkaat blogiystävät ja tuttavat sekä tietenkin te, jotka tunnen ihan oikeassakin elämässä. Ei sitä aina tajuakaan, miten arvokasta ystävyys ja ystävälliset teot ovat.

Kiitos teille!

lauantai 11. helmikuuta 2012

Itseni ylitin

Minulla ja Singerillä on viha-rakkaussuhde. Tahtoisin olla kovasti hyvä ompelija, kun kerran neulepuikotkin jotensakin pysyvät hyppysissä. Vaan kun en ole. Yleensä leikkaan kaavat ihan pieleen (kuten äitiysmekossa, josta leikkasin muotolaskokset auki) tai viimeistään ompeluvaiheessa lanka menee syrttyyn, neula katkeaa tai muuta yhtä mieltä ylentävää.

Tein kuitenkin nyt uudenvuodenlupauksen, että kesytän ompelukoneeni ja eräänä päivänä päätin, että nyt se alkaa. Päätin aloittaa jostakin helpon haasteellisesta. En ole koskaan tehnyt vuoria mihinkään riepuun, joten päätin kokeilla vuorillisen kassin tekemistä. Lisäksi tarvitsin ison kassin, johon mahtuu koko neule-ufojen joukkio, jotta ufojen vähenemistä on sitten helppo seurata yhdestä paikasta. Jeah.

Siivoilin vähän liinavaatekaappia, kaivoin käsityöopuksen ja ompelukoneen ja siitä se sitten lähti. Hommaa hiukan vaikeutti silitysraudan hukkuminen, mutta päätin, etten anna sen häiritä. Sain kuin sainkin Marimekko-kuosisen ufokassini valmiiksi muutamassa tunnissa ja vieläpä ihan vuorin ja kaikki! Olen kyllä ansaitusti itsestäni ylpeä.

Samalla raivolla tein heti seuraavana päivänä toisen kassin, mutta siitä ei tähän hätään ole hyvää kuvaa. Vanha tyynynliina pääsi siinäkin käyttöön ja samaa lasten lakanaa laitoin vuoriksi. Kassi on hiukan pienempi ja sopii mainiosti "otetaanpa pikkuisen tavaraa mukaan, kun lähdetään reissuun" -kassiksi. Tai kauppakassiksi myös.

Sen tiedän, että näitä teen lisää.

Ai niin... Sitten käväisin lähetyskirppiksellä ja ostin suuren muovikassillisen kankaita. Enpä olisi tätä uskonut, mutta kun ei lankoja saa ostaa, niin hamstrataan sitten kankaita. Vai? Ihania retrokuosikankaita löytyikin kassimatskuiksi ja ehkä osasta voisi jo yrittää jotain pikkutytön mekkoakin. Vinkatkaapa jotain kivaa liivimekkokaavaa?
Posted by Picasa

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Leikkiä langoilla

No niin. Lähdetään siitä, että lankoni ei tykkää otsikosta. Sallittakoon se hänelle.

Pakkasviikko sai minut sukeltamaan lankavarastoihini, joita olikin muodostunut sinne tänne enemmän kuin on ollut tarkoitus. Edellisen inventaarion jälkeen lykkäsin langat tyhjiösäkkeihin ja pariin sisustuslaatikkoon (puuvillalangat, jotka ovat pahvirullissa), mutta tyhjiösäkeistä lankojen käyttäminen on melko haasteellista. Lisäksi ainakin yksi säkki repesi heti alkuunsa, joten se siitä ötökkäsuojasta sitten. Toisaalta siirtyminen takaisin noihin 100x50x70 cm laatikoihinkaan ei kiinnostaisi, kun ei niistä lankojen kaivaminen ole juurikaan sen yksinkertaisempaa kuin säkeistä. Pohdiskelen ratkaisua vielä hieman. Haaveissahan tietysti olisi käsityöhuone, jossa langat saisivat ansaitsemansa esillepanon. Mutta haaveissa vain se on mun.

Palatakseni sukellukseeni... Tutustuin tarkemmin nyt Lankuriin ja naputtelin kaikki löytämäni langat sinne, sekä ne, joita viime inventaarion perusteella tiedän minulla olevan, vaikken niitä nyt esille kaivanutkaan. Naputtelun jälkeen löysin vielä joitakin keriä sieltä, joitakin täältä, mutta tässä ne nyt melkein kaikki ovat (valkoiset puuvillalangat, bambua ja vähän muutakin sekä jämät puuttuvat):

Lankamäki 1.2.2012

Lankurin listan ja omien lisäysteni (löytämäni kerät, jotka eivät vielä Lankurissa näy) perusteella juhlavasti kerrottakoon, että lankavarastoni 1.2.2012 on kooltaan

17 kg 786 g ! (+ itse värjätyt vyyhdit tuossa alareunassa oikealla, oisko niitä puolen kiloa?)

Jos vilkaistaan vuoden takaiseen tilanteeseen, niin laskelmiin ehtineet langat painoivat tuolloin 17 kg 557 g. Köh. Tähän väliin tarvitaan hiukan seliseliä. Viime punnituksesta puuttui aika paljon lankaa. Kevyesti arvioin, että varaston todellinen koko olisi oikeasti ollut vuosi sitten lähempänä 20 kiloa. On siis ehkä melkein ymmärrettävää, että liikutaan samojen lukemien tienoilla tai jopa vähän yli? Ja hei, vuodesta 2008 vuoteen 2010 varasto oli kasvanut reilun 9 kg ja nyt sentään puhutaan (sadoista)grammoista.

Noh, onneksi karkkilakko on jo meneillään, joten mitään kummempia päätöksiä ei ole tarpeen tehdä. Nyt on toki näppärää, että langat löytyvät miltei kokonaan Lankurista (lisään sinne lähiaikoina vielä nuo, jotka tässä kuvatessa satuin löytämään), niin voin sieltä tarkistaa tilanteen sitten keväämmällä. Tavoitteen voisin tietysti asettaa. Hmm... Sanotaanpa vaikka sellainen tavoite, että 1.6.2012 (4 kk kuluttua) varastoni koko on Lankurin mukaan 15 kg tai vähemmän. Nykyisessä elämänvaiheessa vajaan kolmen kilon kuluttaminen neljässä kuukaudessa on vähintäänkin haasteellista. Etenkin, kun puikoilla on useampikin kiireellinen työ, jotka eivät tuota saldoa kuluta, mutta aikaa niihin vielä kuluu. Onneksi lisäpotkua antaa Raverly-kaheleiden varastoneulontakal, johon vielä en ole töitä saanut valmiiksi, mutta kyllä minä nyt... ;)

Siispä tuumasta toimeen! On aika kaivaa puikot esiin ja käpertyä sohvan nurkkaan takkatulen ääreen. Aurinko on jo laskenut, mutta kauniisti se tänäänkin maisemaa maalasi. Kirpakoita pakkaspäiviä itse kullekin!


Ps. Tosiasiassa menen tästä vaihtamaan yhden monikiloiseksi paisuneen vaipan, kokkaamaan nälkäisten lasten marinoiden säestämänä ja hoitamaan toistakymmentä muuta pikkuaskaretta. Mutta ehkä minäkin sen takkatulen ääreen joudan.